Ennen Milestonea toimin kahden myyntitiimin esimiehenä vakuutusalalla. Puoli vuotta Milestonessa on opettanut minulle paljon ja olen useampaan kertaan huokaissut kollegoilleni: ”Olisinpa minä osannut tämän silloin, kun olin esimies…”. Tämän minut on saanut toteamaan systemaattisen tiimikulttuurin kehittämisen malli. Sen tietoinen ymmärtäminen ja käytännön osaaminen olisi hyödyttänyt sekä minua esimiehen roolissa että koko tiimin hyvinvointia. Strategialähtöisen kulttuurin systemaattinen kehittäminen luo koko tiimille tukevan pohjan onnistua: siinä kun ei ole kyse pelkästään uusien toimintojen ja palveluiden läpiviennistä, vaan ennen kaikkea ihmisten tarpeiden ymmärtämisestä, tiimin vahvistamisesta konkreettisilla työkaluilla ja systemaattisesta kokemuksien muokkaamisesta ihmisiä kuulemalla.
Käytännössä esimerkiksi uusasiakashankinnassa olisin kulttuuria systemaattisesti johtamalla saanut aikaiseksi motivoituneempia ihmisiä ja enemmän uusia asiakkaita. Otimme käyttöön tiimissä muutamia valmiita toimintamalleja asiakastapaamisten kasvattamiseksi, mutta oikeanlaisilla metodeilla olisimme löytäneet aivan uudenlaisia ja tiedostamattomia mahdollisuusalueita, jotka olisivat luoneet uskoa uusasiakashankinnan toimivuuteen ja sitouttanut löydettyihin toimintamalleihin. Ja koska oli kyse muutoksista koko organisaatiotasolla, olisi minulla esimiehenä ollut tällaisissa muutoksissa tärkeä rooli tietoisesti vahvistaa ryhmän psykologista turvallisuutta: nämä käytännön taidot olisivat vahvistaneet meitä tiiminä entisestään.
Minä siis johdin toimintaa, mutta en kulttuuria, joka on se asioita eteenpäin vievä voima.
En ole yksin tämän tuntemukseni kanssa, sillä KPMG julkaisi vuonna 2017 tutkimuksen yrityskauppojen onnistumisesta Suomessa (Post-merger integration success of Finnish companies -tutkimus luettavissa täällä) ja yksi merkittävä havainto oli, että yrityksen laajentuessa tärkeimpiä onnistumisen edellytyksiä on yrityskulttuurilliset tekijät. Yrityskulttuurin kehittämisen tulisi olla yhtä systemaattista kuin strategiatyön, mutta tutkimusten mukaan tässä organisaatioilla on vielä paljon parannettavaa, sillä n.75% yrityskappoja tehneistä yrityksistä keskittyisi tulevaisuudessa enemmän yrityskulttuurien kehittämiseen.
Koska kulttuuri syntyy arjen kokemuksista, on kulttuurin kehittämistäkin tehtävä siellä, missä on ihminen. Ja silloin on ymmärrettävä niitä, jotka kulttuuria luovat: ihmisiä. Kulttuuria ei voi ylhäältä antaa, vaan se lähtee aina ihmisten kokemuksista: siitä syystä organisaatioissa ei ole olemassa vain yhtä kulttuuria, vaan jokaisessa tiimissä on oma kokemusten ja uskomusten synnyttämä alakulttuurinsa. Kun nämä kulttuurit saadaan toimimaan strategian työntö- eikä vastavoimana, on liiketoiminnalla parhaat edellytykset onnistua.
Yrityskulttuurin systemaattinen kehittäminen vaatii ennen kaikkea ymmärrystä, osaamista ja tiedostettua toimintaa. Mistä kulttuuriin kehittämisessä on sitten kyse?
Kulttuurin nykytilan tunnistamisesta: Kehittää voi vain sitä, minkä tietää ja tunnistaa. Sama lääke ei toimi kaikille, sillä eri tiimeillä on erilaisia kokemuksia ja tarpeita.
Strategiaa tukevien mahdollisuusalueiden löytämisestä, ideoimisesta ja kehittämisestä: ottamalla koko tiimi mukaan tutkimaan ja kehittämään, on löydettävissä ratkaisuja, joiden avulla kulttuuria rakennetaan strategian edellyttämään suuntaan. Oleellista on ymmärtää, millaista käyttäytymistä strategia edellyttää ja sitä kautta rakentaa kestäviä ratkaisuja arkeen.
Kulttuurin säännöllisestä seuraamisesta: tämä mahdollistaa oikea-aikaisen reagoimisen olennaisiin asioihin ja niiden ratkaisukeskeisen kehittämisen.
Ja ennenkaikkea ymmärryksestä, millainen ihminen on parhaimmillaan työelämässä: Erityisesti esimiehen ymmärrys ihmisistä ja heidän perustarpeistaan auttaa vahvistamaan tiimiä ja tehostamaan toimintaa. Tämän ymmärryksen ja konkreettisten työkalujen avulla on mahdollista luoda arjen kokemuksia, joiden synnyttämien uskomusten pohjalta sitoudutaan haluttuun toimintaan.
Tällainen ihmislähtöinen kulttuurinkehittäminen tuo mukanaan hyvinvointia, joka näkyy parantuneina asiakakokemuksina ja korreloi suoraan tulokseen.
Koska organisaatioiden ja ihmisten hyvinvointi on meille Milestonessa tärkeää ja organisaatioille tuloksen tekemisen kulmakivi, olemme rakentaneet Milestonen liki 16 vuoden oppien pohjalta Miledrive -palvelun, joka tuo systemaattisen tavan kehittää kulttuuria tiimeihin.
Se tunnistaa kulttuurin nykytilan, motivoi ja osallistaa tiimiä kehittämään kulttuuria strategialähtöisesti ja antaa esimiehelle konkreettisia työkaluja vahvistaa tiimiä ihmislähtöisen ajattelun pohjalta. Digitaalisia kanavia hyödyntäen Miledrive tulee sinne, missä kulttuuria luodaan joka päivä: tiimin ja esimiehen arkeen. Miledrive ei ole vain yksi valmennus, vaan se antaa koko tiimille systemaattisen tavan rakentaa kulttuuria jatkuvasti muuttuvassa työympäristössä. Tiimikulttuurin kehittäminen kuuluu jokaiselle tiimin jäsenelle – ja sitä vahvistamalla voidaan saavuttaa yhdessä enemmän!
Miledrive -palvelu on mukana Kasvu Openin Business Jyväskylä -kasvupolulla, jonne on valittu kehitettäväksi palveluita, joissa nähdään tulevaisuuden kasvupotentiaalia myös kansainvälisesti. Tulemme kertomaan matkastamme kasvupolulla somekanavissamme, pysy siis kuulolla! Asiantuntijoiden näkemyksiä tarjoavasta Kasvu Openista voit lukea lisää täältä.
Kirjoittaja Mia Parviainen toimii Milestonen kulttuurimuotoilijana ja vastaa Miledrive -palvelun liiketoiminnasta.
p. 040 520 8235
mia.parviainen@milestone.fi